Japanilaiset tärkeät juhlat ja festivaalit

Lasten juhlia ja festivaaleja Japanissa

Japanissa on useita tärkeitä pyhäpäiviä ja festivaaleja, jotka jollakin tavalla liittyvät lapsiin ja ovat tärkeitä koko perheen tai yhteisön juhlia. Perinteet juontavat juurensa useita satoja vuosia taaksepäin ja vanhat traditiot elävät yhä voimakkaina tämän päivän Japanissa, joskus hieman nykyajalla höystettyinä ja joissakin tapauksissa jopa niinkin paljon että  juhlan viettotapa on muuttunut täysin alkuperäisestä, vain nimi on pysynyt vuosien saatossa samana. Yhtä kaikki nämä juhlat ja festivaalit ovat tärkeitä koko kansan tapahtumia. Alla on kuvailtu eräitä tärkeitä lasten juhlia, traditioita ja festivaaleja. Näiden lisäksi on toki muitakin, unohtamatta lukuisia alueellisia erikoisuuksia ja variaatioita.                                                          

Uusi vuosi       

Uusi vuosi, shoogatsu, on yksi vuoden tärkeimmistä juhlista Japanissa ja myös lapset odottavat vuoden vaihtumista innolla. Uusi vuosi vaihtuu Japanissa samaan aikaan kuin länsimaissa eli 1.1. Koululaisten talviloma, joka on reilun kahden viikon pituinen, on ajoitettu uuden vuoden molemmin puolin ja loma tuo tervetulleen katkon koulutyölle ja mahdollisuuden viettää aikaa yhdessä perheen ja sukulaisten kanssa. Moni perhe valmistautuu uuteen vuoteen jo hyvissä ajoin aloittamalla kodin perusteellisella suursiivouksella, joka muistuttaa täkäläistä kevätsiivousta. Paperioviin ja –ikkunoihin (shooji) vaihdetaan uudet paperit, kaapit ja komerot käydään läpi ja turhasta tavarasta luovutaan. Puhdas koti koristellaan bambusta tehdyin koristein ja usein ulko-ovessa roikkuu myös koriste ja uudenvuodentoivotus.  Uutena vuotena syödään huolella ja taidolla valmistettuja ruokia, o-sechi ryoori, joka koostuu erilaisista kalaruoista, vihanneksista, makeasta rullatusta munakkaasta, kastanjoista jne. Eri ruokalajeilla on erilaisia symbolisia merkityksiä (menestystä, onnea, pitkää ikää jne.) ja esimerkiksi mustat pavut (kuromame) kuvaavat ahkeraa työssä ahertamista ja papuja syömällä toivotaan hyvää terveyttä jotta jaksaa tehdä ahkerasti töitä. Uuden vuoden viettoon kuuluu hatsu-mode eli vuoden ensimmäinen käynti temppelissä tai pyhäkössä, jonne monet menevät kimonoon pukeutuneena. Lapset saavat vanhemmiltaan ja sukulaisiltaan rahaa lahjaksi, o-toshidama, raha annetaan pienessä värikkäässä kuoressa.  Lahjarahalla voi ostaa vaikkapa fukubukuro:n, (lucky bag) eli suljetun kassin jonka sisältö selviää vasta kun sen on maksanut ja avannut. Perinteistä ajanvietettä uuden vuoden aikaan on mm. leijan lennättäminen, erilaiset pelit kuten japanilainen korttipeli karuta, hyrrän pyörittäminen ja kendamalla (puinen lelu) taiteilu.

Setsubun (helmikuu)

Helmikuun alussa on setsubun ja se on merkkinä talven loppumisesta ja kevään alkamisesta. Päivään kuuluu mamemaki eli soijapapujen heittely. Papuja heitettäessä sanotaan: oni wa soto, fuku wa uchi, joka tarkoittaa että pahat henget ajetaan ulos talosta ja hyvä onni kutsutaan sisään. Perinteisesti perheenjäsenet syövät papuja yhtä monta kuin kullakin on ikävuosia. Leikkikoulussa usein leikkikoulun johtaja pukeutuu pahaksi hengeksi (oni) ja lapset heittelevät riemusta kiljuen papuja oni:a päin ja ajavat pahan hengen pois! Myös monet temppelit järjestävät pavunheitto seremonioita. 

Hinamatsuri, tyttöjen juhla (3. maaliskuuta)

Hinamatsuri  tai momo no sekku eli nukkejuhla on pienten tyttöjen juhla, silloin kodeissa asetetaan esille upeat hina-ningyo-nuket ja rukoillaan onnea ja menestystä perheen tyttärille. Päivän kunniaksi syödään chirashi-zushi:a ja hina-arare-keksejä. 

 Tango no sekku, poikien juhla / Kodomo no hi, lasten päivä (5. toukokuuta)

Vastaavasti pojille on oma juhlansa toukokuussa, silloin esille asetetaan soturinukke kypäröineen ja haarniskoineen ja rukoillaan perheen pojille terveyttä ja vahvuutta. Kodin pihalle tai parvekkeelle pystytetään salko, johon ripustetaan värikkäitä karpin muotoisia viirejä (=koinobori). Lapset laulavat koinobori-laulua ja syövät kashiwa-mochia, riisikakkuja jotka on kääritty tammenlehtiin. Alun perin päivää juhlittiin pelkkänä poikien päivänä mutta myöhemmin päivä on saanut myös nimityksen lasten päivä (kodomo no hi).

Golden Week

Golden Week, kultainen viikko, on huhtikuun lopussa/toukokuun alussa ja tuolle ajalle osuu useita tärkeitä juhlapäiviä ja festivaaleja. Useiden peräkkäisten pyhäpäivien;  Showa No Hi (Showa Day) 29. huhtikuuta, Kenpo Kinenbi (Constitution Memorial Day) 3. toukokuuta, Midori No Hi (Greenery Day) 4. toukokuuta ja Kodomo no Hi (Children’s Day) 5. toukokuuta, vuoksi moni perhe ottaa tuolloin vapaata ja matkustaa ulkomaille (suosittuja ulkomaan kohteita ovat mm. Guam ja Hawaii) tai tekee kotimaassa retkiä onsen-kylpylöihin tai maaseudun rauhaan.          

Tanabata (heinäkuu)                                                           

Tanabata on tähtiin liittyvä festivaali jota vietetään heinäkuun 7. päivänä. Legenda jonka mukaan Linnunrata erotti kaksi rakastavaista tähteä, karjapaimentähden ja kehrääjätähden, perustuu sekä kiinalaiseen että japanilaiseen kansantaruun. Kerran vuodessa tähdet tapaavat toisensa ja sen kunniaksi vietetään tanabataa. Koti koristellaan bambunoksin joihin kiinnitetään värikkäitä paperikoristeita. Myös toiveiden ja runojen kirjoittaminen paperiliuskoille ja niiden ripustaminen bambunoksille kuuluu asiaan. Sendain (Miyagi prefektuuri) Tanabata-festivaali on maankuulu ja kolmen päivän pituinen festivaali (alkaa elokuun 6.pv) kerää kaupunkiin suuren joukon vierailijoita. 

Natsumatsuri, kesäjuhla (heinä/elokuu)

Koululaisten kesäloman huippuhetkiä ovat kesäjuhlat eli natsumatsurit joita järjestetään lähes joka kylässä ja kaupungissa heinäkuun lopulla/elokuussa. Japanissa koululaisten kesäloma alkaa heinäkuun lopulla ja päättyy elokuun lopussa. Läkähdyttävän kuumat kesäpäivät muuttuvat värikkääksi ja rytmikkääksi festivaaliksi illan hämärtyessä, monet pukevat ylleen yukata:n (puuvillainen, kevyt kesäkimono) ja rientävät katsomaan ilotulitusta ja nauttimaan maukkaita ruokia joita lukuisat katukeittiöt ja kojut myyvät. Ilotulituksen lisäksi olennaisena osana kesäjuhlan ohjelmaan kuuluu perinteinen tanssi, bon odori, johon kaikki voivat osallistua.       

Shichi-go-san, seitsemän-, viisi, ja kolmevuotiaiden juhla (marraskuu)             

Kolme- ja seitsenvuotiaiden tyttöjen ja kolme- ja viisivuotiaiden poikien juhla, jolloin juhlitaan lasten kasvamista. Tytöt pukeutuvat kimonoon ja pojat hakamaan ja vierailevat pyhäkössä. Juhlaa on vietetty lähestulkoon samanlaisena satojen vuosien ajan, tosin uusi piirre nykyisin on pyhäkkö-visiitin lisäksi vierailu valokuvaamossa ja lasten kasvun ikuistaminen kuviin ja kehyksiin. Lapset saavat chitose-ame:n, kirjaimellisesti tuhatvuotinen makeinen, joka symbolisoi pitkää ikää ja tervettä kasvua.

Joulu (Kurisumasu)

Joulu ei kuulu perinteisiin japanilaisiin juhliin ja se on verrattain uusi ilmiö Japanissa. Japanin väestöstä vain muutama prosentti on kristittyjä joten joulun viettoon ei liity kristillistä näkökulmaa eikä se myöskään ole kansallinen vapaapäivä. Joulu on ennen kaikkea kaupallinen tapahtuma, joka antaa ihmisille tilaisuuden ostaa lahjoja ja joulukoristeita. Japanilainen jouluateria koostuu kanasta ja kermakakusta!

Teksti: Anni Hasegawa