Cosplay – rakkaudesta hahmoihin

Yksi japanilaisen populaarikulttuurin näkyvimpiä muotoja Suomessa on cosplay (コスプレ, kosupure, ”costume play”) eli manga-, anime-, peli- tai muiksi fiktiivisiksi hahmoiksi pukeutuminen. Suomen kielessä termi kääntyy usein myös pukuiluksi. Cosplayta harrastetaan pääasiassa japanilaiseen populaarikulttuuriin keskittyvissä tapahtumissa, coneissa (engl. convention), mutta cosplayharrastajat järjestävät myös keskenään tapaamisia joko kaveriporukan tai vaikkapa tietyn sarjan fanien kesken. Vaikka cosplay yleensä mielletään nimenomaan japanilaisiksi manga- ja anime-hahmoiksi pukeutumisena, myös kaikenlaiset länsimaiset hahmot ovat yleisiä, ja harrastuksen juuret ovat itse asiassa Yhdysvaltojen 1980-luvun science fiction -tapahtumissa, joista se sitten kulkeutui Japaniin. Cosplayn maailmanlaajuinen suosio on kuitenkin lähtenyt valtavaan kasvuun vasta 2000-luvun aikana. Cosplayn suosion laajuutta on vaikea arvioida, mutta Suomessa conien kävijämäärän perusteella harrastajia voi arvioida olevan noin kymmenentuhatta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Selityksiä cosplay-harrastuksen valitsemiselle on tietenkin yhtä monta kuin harrastajiakin, mutta monille tärkeimpiä syitä ovat pukujen tekemiseen liittyvät asiat, uudet ystävät ja muut harrastuksen sosiaaliset puolet sekä arjesta irtautuminen. Myös hahmovalintoihin voi olla hyvinkin erilaisia syitä. Monille cosplay on manga- ja anime-harrastuksen luonnollinen jatke: kun pitää jostakin hahmosta oikein paljon, siksi haluaa myös pukeutua. Toiset valitsevat mielellään monimutkaisia ja näyttäviä asuja ja joskus motivaationa on kenties jokin tietty ryhmä, joka yhdessä pukeutuu saman sarjan hahmoiksi. Valtaosa harrastajista on iältään 20 vuoden molemmin puolin ja suurin osa on naisia, mutta joukkoon mahtuu kaikenlaista väkeä aloittelijoista ammattilaisiin.

Valmispukuja on myynnissä paljon, mutta useimmille harrastajille itse tekeminen ja ompeleminen on ehdottoman tärkeä osa harrastusta. Omaan pukuun kehittyy aivan erityinen tunneside, kun jokainen koristekuvio ja sisäsauma on omin käsin tehty, ja monimutkaisen puvun tekemiseen saattaakin kulua jopa kuukausia. Ompelemisen lisäksi puvun tekemiseen voi sisältyä paljon muitakin käsitöitä maalaamisesta ja korujen askartelemisesta metallin sorvaamiseen, ja usein vaatteiden lisäksi asuun saattaa kuulua miekka, sauva tai muu hahmolle merkittävä esine. Myös materiaalivalinnoissa pyritään yleensä olemaan uskollisia hahmolle, mutta hankalimmin toteutettavat osat, kuten metalliset haarniskat, tehdään tosin usein jostakin korvaavasta aineesta, kuten retkipatjasta tai lämmön avulla muotoiltavasta Wonder ex-muovista. Hahmojen mielikuvitukselliset ja usein fysiikan lakeja uhmaavat asut vaativat muutenkin tekijältään usein paljon mielikuvitusta, ja materiaaleina voidaan käyttää oikeastaan mitä vain, kunhan lopputulos näyttää hyvältä. Koska tavoitteena on näyttää mahdollisimman paljon alkuperäiseltä hahmolta, myös peruukit ja värilliset piilolinssit ovat yleisiä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Cosplayssa myös kilpaillaan. Lähes poikkeuksetta jokaisen conin suosituimpiin ohjelmanumeroihin kuuluu cosplay-kilpailu, jossa taitavat puvuntekijät esittelevät asujaan yleisön edessä ja parhaimmistolle on luvassa esimerkiksi pokaaleja, tuotepalkintoja, lahjakortteja tai jopa rahapalkintoja. Yleensä voittajat valitsee asiantunteva tuomaristo, joka arvioi erityisesti muun muassa käsityön laatua ja hahmouskollisuutta, mutta joskus myös yleisö saa äänestää omia suosikkejaan. Myös ryhmä- ja esityskilpailuja järjestetään, ja tällöin arviointi painottuu lava- esiintymiseen pukujen yksityiskohtien sijaan. Eräs suosittu kilpailumuoto on hall cosplay, jossa kilpailun järjestäjät valitsevat kilpailijat tapahtuman kävijöiden keskuudesta paikan päällä. Suomessa järjestetään myös esikarsintoja kansainvälisiin cosplaykilpailuihin, kuten Nordic Cosplay Championships Ruotsissa ja World Cosplay Summit Nagoyassa Japanissa.

Vaikka cosplay on Japanissa todella suosittua ja alalle omistettuja liikkeitä ja lehtijulkaisuja riittää, cosplay-kulttuuri on siellä kuitenkin hyvin erilainen kuin länsimaissa. Suomessa conien aikaan tapahtumapaikan ympäristö täyttyy värikkäistä cosplay-asuista ja pukuilijoita näkee rautatieasemilla ja ruokakaupoissa, mutta Japanissa ei todennäköisesti tällaiseen törmää lainkaan. Julkisella paikalla cosplay-asussa kulkemista katsotaan hyvin paheksuvasti, ja monet jopa salaavat harrastuksensa perheeltään ja ystäviltään. Asut kuuluvat tiukasti niille tarkoitettuihin paikkoihin, joten niihin pukeudutaan vasta paikan päällä ja ne vaihdetaan taas tavallisiin vaatteisiin ennen poislähtöä. Suurten harrastajatapahtumien, kuten Comiketin, lisäksi esimerkiksi Harajukun ja Akihabaran kaupunginosat Tokiossa ovat suosittuja eri alakulttuurien kokoontumispaikkoja, joissa usein näkee cosplayn lisäksi myös kaikenlaisia erikoisia pukeutumistyylejä. Tarkasta etiketistä huolimatta cosplay- harrastajat ovat kuitenkin pohjimmiltaan samanlaisia kaikkialla: heitä yhdistää vahva ryhmähenki ja rakkaus esittämiinsä hahmoihin.

Teksti: Laura Sirola

(Julkaistu SJY:n Kokoro-lehdessä 2/2014.)

 

Navigaatio