Bonseki – yksi japanilaisista perinteisistä taiteista

Bonseki (盆石) on yksi perinteisistä japanilaisista taiteista, jolla kuvataan neljää vuodenaikaa sijoittamalla luonnonkiviä ja valkoista hiekkaa lakatulle mustalle tarjottimelle (kooltaan noin 60 cm x 35 cm). Maisemia luodaan kivillä ja hiekalla käyttämällä sulkaa, pientä pellavasivellintä, lusikkaa, siivilää yms.

Kuva Bon_IMG_4064a

Mustan ja valkoisen harmonia sekä asioiden yksinkertaisuus ja niukkuus ovat yhteisiä ominaisuuksia esimerkiksi waka-runon (和歌), sadon (茶道teeseremonia), noh-tanssin (能), sumien (墨絵mustemaalaus) ja shodon (書道kalligrafia) kanssa. Nämä ovat japanilaiselle etiikalle nojaavia taidemuotoja. Teeseremonia ja ikebana ovat jo kansainvälisesti tunnettuja, mutta Japanissa on vielä monia erilaisia taidemuotoja, joita ei vielä tunneta laajasti maailmassa. Bonseki on varmaan yksi niistä.

Kuva Bon_IMG_4048a

Historia

Keisarinna Suiko (推古天皇554–628, joka oli vallassa 593–628) sai Kudaralta (百済koreaksi Baekje, joka oli muinainen kuningaskunta Korean niemimaan lounaisosassa 346–660) ”Hakusan-koro” (博山香炉) nimisen suitsukkeen palamisastian ja hän ihastui sen kannelle aseteltuun kivitaiteeseen.

Muromachi kaudella (1337–1573) kenraali (将軍shogun) Ashikaga Yoshimasa (足利義政8. shogun, 1436–1490) kiteytti Bonsekin tyyliä. Ginkakuji-temppelin (銀閣寺) Gin-shadan (銀沙灘) asetelmalla on tiivis suhde Bonsekiin. On sanottu, että puutarhurit Noo-ami (能阿弥) sekä Gei-ami (芸阿弥) käyttivät Bonsekia kivipuutarhan pienoismalleina.

Kuva Bon_IMG_4060

Keisarinpalatsin sisäisestä taiteesta nykyiseen muotoonsa Bonsekia kehittivät teeseremoniaa rakastavat samurai-isä ja poika, Yusai (細川幽斎1534–1610) ja Sansai (細川三斎1563–1646) Hosokawa. Tästä syntyi Bonsekin Hosokawan tyyli (細川流).

Tekniikka, materiaalit ja välineet

Mustalle tarjottimelle asetellaan pieniä kiviä, jotka kuvaavat vuoria. Valkoinen hiekka levitetään ja muotoillaan sulalla ja/tai pienellä siveltimellä. Siitä muodostuu veden virta ja/tai aalto.

Välineinä ovat siivilä, lusikka, puikko, sulka, sivellin, pieni hiekkalapio yms. Näillä luodaan yli 380 eri perinnemaisemaa.

Kuva Bon_070128.toke 009

Bonsekin ilmaisu heijastaa vahvasti japanilaisten luontokäsitystä ja henkeä. Bonsekin abstraktisuuden kautta tekijä, katsoja sekä kuvattu maisema yhdistyvät. Yleensä Bonsekin maisemia ei säilytetä pitkiä aikoja. Kun se on tehty, katsottu ja nautittu, valkoiset hiekat siivilöidään yhdeksään eri raekokoon ja ne käytetään uudestaan toisen maiseman luomiseen. Voidaan sanoa, että kuten teeseremonia, Bonseki on myös ”ichigo ichie” (一期一会, tavattoman arvokas kohtaaminen ainutkertaisena tapahtumana).

Kivien merkitys

Keisarinna Suikon tavoin, kivien kauneuteen ihastuminen tapahtuu muuallakin maailmassa. Kuitenkin Japanissa kivet ovat olleet omistettuina jumalille ja usein sen vuoksi ne on annettu temppeliin. Koska kivet eivät muuta muotoaan, niitä on usein verrattu hyvyyteen. Ne symboloivat pariskuntien keskinäisten siteiden lujuutta sekä ihmisten pitkää elinikää. Ennen vanhaan vieraiden tullessa kotiin, isäntäperhe karkotti pahaa henkeä polttamalla suitsuketta, asettelemalla kiviä ja toivomalla vieraille terveellistä ja pitkää elämää.

Kuva Bon 19a

Kun olin Helsingissä (1998–2000), minulla oli paljon tilaisuuksia esitellä vierailijoillemme Bonsekia. Ne ihmiset, jotka näkivät ensimmäistä kertaa Bonsekia, innostuivat ja kyselivät paljon siihen liittyviä erilaisia asioita. Toivon, että myös tämän lehden lukijoille tulee joskus tilaisuus nähdä oikeita Bonsekeja omin silmin.

Teksti ja kuvat: Yoko Ishigaki

(Julkaistu SJY:n Kokoro-lehdessä 2/2012 otsikolla ’Onko japanilainen perinteinen taide ”Bonseki” teille tuttu?’)

Navigaatio