Oshogatsu – uuden vuoden vastaanottaminen Japanissa

Japanissa uuden vuoden (Oshogatsu お正月) juhlan valmistelut on Edo-aikakaudelta saakka aloitettu joulukuun 13 päivänä siksi, että vanhan perinteisen kalenterin mukaan kyseisen päivän (kishuku-nichi 鬼宿日) katsottiin olevan vapaa piruista ja paholaisista ja olevan lisäksi erityisen onnekas päivä kaikelle muulle paitsi häiden pitämiselle. Nykypäivän japanilaiset huomaavat uuden vuoden valmisteluiden alkaneen vasta havaitessaan, että liikkeenharjoittajat ovat koristelleet liikkeensä ja ravintolansa perinteisillä uuden vuoden koristeilla.

Buddhalainen vai shintolainen 

Aikojen kuluessaa shintolaisuuden ja buddhalaisuuden uuden vuoden vieton tavat ovat muotoutuneet yhteen ainutlaatuiseksi japanilaiseksi uuden vuoden vieton perinteeksi. Kiotossa sijaitsevan Taizoin temppelin virkaa tekevä pääpappi Daiko Matsuyaman mukaan uskonto Japanissa ei tarkoita johonkin uskomista vaan jonkin asian ja muiden ihmisten kunnioittamista. Siksi uskontokunnat eivät Japanissa riitele keskenään vaan pyrkivät olemaan rinnakkain täydessä harmoniassa.

Vaikka uuden vuoden koristeet tulevat Japanissa myyntiin vasta 13.12., japanilaiset alkavat käytännössä valmistella uutta vuotta joulun ja 28.12. alkavan uuden vuoden loman välissä. Talo siivotaan perusteellisesti, sillä käytännön syistä suuriivous kerran vuodessa on tarpeellinen toimenpide mutta myös siksi, että siivoaminen puhdistaa talon myös henkisesti sinne vuoden aikana pesiytyneistä pahoista hengistä. Puhtaassa talossa on hyvä toivottaa uuden vuoden jumala tervetulleeksi.

Uuden vuoden ovikoriste (shimekazari しめ飾り), joka on tehty kierteelle kääritystä köydenpätkästä, kiinnitetään talon ulko-ovelle merkiksi, että talo on siivottu ja puhdistettu vastaanottamaan shintolainen uuden vuoden jumala Toshigamisama. Talon siivoamisen ja puhdistamisen lisäksi japanilaiset puhdistavat myös mielensä. Perinteisen tavan mukaan japanilaiset vierailevat buddhalaisella temppelillä uuden vuoden aattona ja puhdistautuvat ”Joyano-kane” rituaalissa. Rituaalissa buddhalaisen temppelin kelloja soitetaan 108 kertaa, tarkoituksena poistaa 108 erilaista maallista himoa ja syntiä, joten uusi vuosi voidaan toivottaa tervetulleeksi puhdistuneella mielellä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vuoden ensimmäisenä päivänä japanilaiset juhlivat Toshigamasama jumalan saapumista uskomuksen mukaan korkeilta vuorilta tuomaan onnellisuutta ihmisille. Japanilaiset tervehtivät, onnittelevat ja kunnioittavat toinen toisiaan sanonnalla ”Akemashite Omedetou Gozaimasu” (明けましておめでとうございます). Tällä samalla tervehdyksellä japanilaiset toivottavat Toshigamasama jumalan tervetulleeksi koteihinsa.

Vuoden muutaman ensimmäisen päivän aikana japanilaisissa kodeissa nautitaan perinteinen uuden vuoden ateria Osechi (お節). Aterian jokaisella ruokalajilla on oma merkityksensä kuten ahkeruus, vauraus, sato jne. Ateria valmistetaan siten, että se säilyy tarjoamiskelpoisena ainakin vuoden kolme ensimmäistä vuorokautta ja siten vapauttaa perheen naiset ruuanlaittopuuhista juhlapyhien aikana. Tämän perinteen tarkoituksena on myös osoittaa kunnioitusta naisia kohtaan. 

Keskinäistä kunnioitusta

Japanilaiset vierailevat uuden vuoden aikana joko shintolaisessa pyhätössä tai buddhalaisessa temppelissä tai molemmissa. Toteuttaessaan tätä uuden vuoden hatsumoude-perinnettä (初詣) japanilaiset osoittavat kunnioitustaan jumalille ja samalla rukoilevat hyvää terveyttä, vaurautta, menestystä opinnoissa jne. ”Seitsemän onnen jumalan kierros” (Shichifukujin-moude七福神詣) on erityisen suosittu tapa. Nämä seitsemän jumalaa ja jumalatarta ovat alunperin kotoisin Intiasta, Kiinasta ja Japanista ja ne edustavat vaurautta, hyvää onnea, pitkäikäisyyttä, kauppaonnea, menestystä, onnellisuutta ja viisautta.

Japanilaiset vierailevat niissä temppeleissä ja pyhätöissä, joissa jumalat ja jumalattaret sijaitsevat ja saavat goshuin-leimoja (ご朱印) neliönmuotosille pahvinkappaleille. Vierailtuaan kaikkien seitsemän jumalan luona, henkilö saa kechigan–leimalla (結願) leimatun todistuksen. Tämä on jälleen kerran osoitus buddhalaisuuden ja shintolaisuuden keskinäisestä kunnioituksesta.

Toivomme, että helmikuussa alkanut lampaan/vuohen vuosi tuo mukaaan onnellisuutta ja rauhaa keskinäisen kunnioituksen ilmapiirissä.

Alkuperäinen teksti: Rie Ishida

Suomenkielinen käännös: Anita Kostermaa

Rie Ishida on virallistettu englanninkielinen opas joka asuu Tokiossa. Rien elämänohje pohjautuu Aristotelen sanoihin: ”Mitä enemmän tiedät, sitä paremmin tiedät mitä et tiedä, aina on olemassa uutta opittavaa. Nauttikaamme jokaisesta päivästä mahdollisuutena oppia jotakin uutta”. 

(Julkaistu alunperin SJY:n Kokoro-lehdessä 1/2015 otsikolla ’Oshogatsu – Celebrating the arrival of the New Year’.)

 

 

 

 

 

Navigaatio