Tutustuminen onsen ryokan kylpylämajataloon

Suuri kiinnostus patikointiin ja ryokan-yöpymiseen

Matkamessuilla viime vuosina SJY:n osastolla käyneiden keskuudessa on erityisen selvästi korostunut kiinnostus Japanin matkallaan patikoida kauniissa Japanin luonnossa ja yöpyä pienissä autenttisissa perinteisissä majataloissa, ryokaneissa, joissa ei ole paljon ulkomaisia turisteja ja joissa on onsen kylpylä ja mielellään myös rotemburo.  Rotemburo on ulkoilmassa, tavallisesti perinteisen majatalon puutarhassa oleva kuuma lähdevesiallas, joka on maisemoitu kauniisti luonnonkivillä.

Ryokan Seikosan sijaitsee Niigatassa Gozu-vuoristossa

Niigatan kaupungin takana sijaitsevilla Gozu-vuorilla Deyu Onsen kylässä sijaitse vanha Seikokan Ryokan. Kylä on suosittu majoittumispaikka Gozun kauniissa vuoristossa liikkuville päiväpatikoijoille.

Seikokan Ryokanissa ottaa vieraat vastaan waka okami eli nuorempi emäntä Noriko Seino. Hän on käynyt  Suomessakin kertomassa onsen ryokaneista. Seikokan kuuluu “Hitou Onsen Ryokan” ryhmittymään, jossa on 170 onsen ryokania joista suurin osa pääsaarella Honshulla. Japaninkielinen sana ”ryokan” tarkoittaa perinteistä majataloa, ”onsen” kuumaa luonnonlähdettä ja ”hitou” hieman piilossa olevaa.  

Ryokan Seikokan Deyo Onsen kylässä.

Pieni 11 huoneen Seikokan aloitti majatalona jo vuonna 1707.  Nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1928 ja sen rakensivat temppelien ja pyhättöjen rakentamiseen erikoistuneet puusepät. Majatalo on rakennettu huolellisesti valitusta paikallisesta puumateriaalista. Ryokanin arkkitehtuuri on hyväksytty Japanissa arvostettuun kulttuuriperintörekisteriin.

Tyypilliseen tapaan vanhassa majatalossa ei ole hissiä ja portaikko yläkerroksiin on melko kapea. Japanissa, erityisesti maaseudulla matkaillessa onkin tärkeää, että pakkaa mukaan vain tarpeellisen, sillä isot matkalaukut eivät sovellu hyvin ryokan-matkailuun.

Ryokanin huoneiden varustus

Majatalon jokainen vierashuone on hieman erilainen, mutta kaikissa huoneissa on sama perusvarustus. Huoneissa on perinteiset igusa-oljista tehdyt tatami-matot. Ryokan etiketin ehdoton sääntö on, että tatamille ei koskaan saa astua kengät jalassa, tatamille astutaan puhtailla sukilla tai paljain jaloin.

Geta-sandaaleja majatalon ovella.

Ryokanit antavat vierailleen vierailun ajaksi käyttöönsä puuvillaiset yukata-kylpytakit/oloasut, yukatan päälle puettavan puuvillaisen tanzen-jakun sekä perinteiset tabi-sukat, joissa isovarvas on erotettu omaksi lokerokseen muista varpaista siksi, että sukkia käytetään perinteisten puisten geta-varvassandaalien kanssa. Yukataan pukeutuneena ryokanin vieras saa liikkua majatalon kaikissa tiloissa ja onsenkylässä myös kylän kujilla ja kaupoissa.

Huoneissa nukutaan perinteisillä futon-patjoilla kakebuton-peitteen alla, jotka henkilökunta petaa illalla ja korjaa pois aamulla. Patjoja ja osittain tattarinjyvien kuorilla täytettyjä perinteisiä sobakawa-tyynyjä säilytetään huoneessa olevassa liukuovilla varustetussa komerossa.

Futon-patjat ja kakebuton-peitteet valmiina käyttöön tatamilla.

Ryokaneissa on aina jokaisessa vierashuoneessa pieni tokonoma-syvennys, jossa on vuodenajoittain vaihtuva kakemono-maalauskäärö sekä sesongin luonnonantimista tehty ikebana-asetelma. Japanilaista kulttuuria hyvin tuntevat voivat tehdä tokonomaa katsoessaan johtopäätöksiä kyseisen ryokanin kulttuuriperinteen tasosta.

Huoneissa on aina myös pieni matala pöytä, jonka ympärillä on zabuton-istumatyynyjä. Varustukseen kuuluu aina vedenkeitin ja teen valmistustarvikkeet. Huoneissa on usein myös tallelokero.

Seikokanissa ryokanin vieraille tarjoillaan vuoristoruokaa

Monissa perinteisissä ryokaneissa aamiainen ja illallinen tavallisesti katetaan asiakkaan huoneeseen. Seikokanissa on kuitenkin kaksi ruokasalia, joten ateriat siellä katetaan ruokasaliin. Ryokan etikettiin kuuluu, että on hyvä olla paikalla emännän ilmoittamaan ruoka-aikaan.  Ruokasalissa ateriat on katettu huonekohtaisesti ja jos ei heti osaa mennä omaan pöytäänsä, henkilökunta opastaa mielellään paikalle.

Seikokan sijaitsee vuoristoisella alueella, joten vieraille tarjoillaan tyypillisiä japanilaisia vuoristoruokia, jotka koostuvat tuoreista paikallisista villivihanneksista, hedelmistä, kaloista, riisistä ja misokeitosta ja aamiaisella myöskin munaruuista. Tarjolla on aina japanilaisia umeboshi-pikkelsiluumuja ja vihreää teetä. Syksyllä tarjolla on valikoima eri tavalla valmistettuja metsäsieniä.  Aterian osana saattaa olla maapähkinöitä tai soijaa tai joitakin muita allergiaa aiheuttavia aineita.  Allergikkomatkustajia kehoitamme etukäteen tutustumaan japaninkielisiin allergiakortteihin SJY:n matkailulinkit-nettisivulla.

Ryokan-aamiainen on monipuolinen.

Henkilökunta asettelee vieraan eteen tavallisesti laajalla tarjottimella suuren joukon pieniä ruokalajeja, joita etiketin mukaan saa syödä siinä järjestyksessä kuin haluaa. Jos tarjolla on kastikkeita niin henkilökunta tavallisesti osoittaa tai kertoo perusenglannilla mikä kastike kuuluu mihinkin ruokaan.  Jokaiselle ryokanissa yöpyjälle suosittelemme syömäpuikkojen käytön harjoittelua jo kotioloissa esimerkiksi salaatin syönnissä, sillä japanilainen ryokan ruoka maistuu ehdottomasti parhaimmalta syömäpuikoilla nautittuna.

Seikokanissa on erilliset onsen osastot naisille ja miehille

Ryokan etikettiin kuuluu, että vierailija pukeutuu ryokanin antamiin vaatteisiin omassa huoneessaan. Tyypilliseen tapaan Seikokanin majatalossakin on kaksi kylpytilaa eli erikseen miehille ja naisille. Miesten onsen-osaston ovella on tavallisesti siniset noren-verhot ja naisten vastaavassa punaiset, mutta sisäänkäynti on yleensä merkitty myös kanji-kirjoitusmerkillä. Pukuhuoneessa on joko kori, jonne saa jättää vaatteensa kylpemisen ajaksi tai lukollinen lokerikko, jonka avaimessa on rannelenkki.

Seikokanin lämminvesiallas.

Jotta onsen kylpylää saa kutsua parhaimman luokituksen gensen kakenagashi nimellä, pitää lähdeveden lämpötila olla vähintään 25-asteista kun se tulee maan pinnalle ja sen pitää sisältää enemmän kuin yhtä luonnollista kivennäisainetta. Japanilaiset ovat luokitelleet peräti yhdeksän erilaista onsen-tyyppiä perustuen mm. veden sisältämiin aineisiin. Näistä jokaisella on omat terveysvaikutuksensa.

 

Teksti: Anita ja Petteri Kostermaa

Kuvat: Anita Kostermaa ja Ryokan Seikokan

Teksti perustuu tekemäämme artikkeliin joka on alunperin julkaistu SJY:n Kokoro-lehdessä.

Lisätietoja:

Kylpylät ja kuumat lähteet

www.hitou.or.jp

www.seikokan.jp

Navigaatio