SJY puheenjohtajat 1935-2018

Forsell Marketta

Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry:n hallituksen jäsen vuonna 2004, varapuheenjohtaja 2005-2010 ja 2017, puheenjohtaja 2018-

Helsingissä syntynyt Forsell teki työuransa eri kansainvälisissä yrityksissä, mm. Digital Equipment Corporation Oy:ssä vuodesta 1976 eri päällikkötehtävissä. Jäätyään eläkkeelle 1999 Digitalin ostaneesta Suomen Compaq Oy:stä Pohjoismaiden tietohallintopäällikön tehtävistä, Forsell aktiivisena järjestö- ja harrastusihmisenä keskittyi ydinharrastuksiinsa, kuten suomalaiseen saunakulttuuriin ja japanilaiseen kukkienasettelutaiteeseen – ikebanaan.  Japanilaiseen kulttuuriin ja elämään hän on tutustunut japanilaisen miniän ja uusien sukulaisten kautta.

Ikebanaopinnot Forsell aloitti 1970-luvun lopulla ja on suorittanut eritasoisia Sogetsu-koulukunnan opettajatutkintoja. Hän on Tokiossa olevan Sogetsu Teachers’ Associationin jäsen, toiminut Ikebana International Helsinki Chapter ry:n ja Suomen Sogetsu-ikebana ry:n puheenjohtajana ja kirjoittanut kirjan ”Ikebana – Japanilaisen kukkienasettelutaiteen alkeita”, 2005 (Minerva).

Saunakulttuurin viestinviejänä hän on toiminut Suomen Saunaseura ry:n johtokunnan jäsenenä ja varapuheenjohtajana 2002-2006. Forsell oli Kansainvälisen Saunaliiton johtokunnan jäsen ja puheenjohtajana 2006-2010. Kerran neljässä vuodessa pidettävä kansainvälinen saunakongressi, XV International Sauna Congress 2010, pidettiin Tokiossa. Forsell julkaisi saunakirjan ”Saunan taikaa – Tarinoita, tietoa, tunnelmia”, 2007 (Minerva).

Hemmi Jaakko (s. 3.8.1925 Tammela, k. 9.9.2004 Varna, Bulgaria)

Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry:n varapuheenjohtaja 1972-1981, puheenjohtaja 1982-1985

Hemmi valmistui diplomi-insinöörksi Helsingin Teknillisestä Korkeakoulusta 1948 (nykyinen Aalto Yliopisto). Hän teki työuransa logistiikan parissa toimien mm. 25 vuotta Teollisuuden Keskusliiton kuljetustaloudellisena asiamiehenä ja Teollisuuden kuljetusvaliokunnan pääsihteerinä.

Työuransa ohella Hemmi tunnettiin aikalaistensa piirissä gastronomina. Hän toimi pitkän aikaa Tornin Paistinkääntäjien Ritarikunnan suurmestarina (puheenjohtaja) sekä Juustoseurassa. Hemmi toimi matkanjohtajana lukuisilla Kaukoidän matkoilla, joilla perehdytti osallistujia Japanin ja Kiinan ruokakulttuureihin.

Hemmin ansiolistalla on myös 15 vuotta Tietokirjailijaliitto ry:n puheenjohtajana. Hän kirjoitti useita tietokirjoja autoista ja logistiikasta ja artikkeleita gastronomiasta.

Taiteiden ystävänä Hemmi oli erityisen kiinnostunut mitalitaiteesta. Suomen Kuvanveistäjien liitto palkitsi hänet Pro Sculptura -mitalilla.

Ekholm Per Ole (s. 12.5.1893 Vaasa, k. 8.8.1973 Helsinki)

Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry:n yksi perustajajäsenistä, sihteeri 1935-1955, varapuheenjohtaja 1955-1956, puheenjohtaja 1956-1958. Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry perustettiin 8.5.1935 Helsingissä Ekholmin ja päätoimittaja Yrjö Ylänteen aloitteesta.

Ekholm pääsi ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta 1911. Hän opiskeli Helsingin Yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa 1911-1914.   25-vuotias jääkärimajuri Ekholm palasi jääkäreiden pääjoukon mukana meriteitse Vaasaan 25.2.1918.

Ekholm teki työuransa Suomen puolustusvoimien vakinaisessa palveluksessa ja suojeluskuntajohdossa. Eversti Ekholm erosi Suomen puolustusvoimien vakinaisesta palvelusta vuonna 1945 ja toimi Saweco Oy:n toimitusjohtajana 1945-1954. Eläkevuosinaan Ekholm toimi yrittäjänä Tmi P.O. Ekholmissa.

Ekholmin tytär Eeva Uola auttoi isäänsä SJY:n käytännön hallinnollisten asioiden hoidossa. Myöhemmin Uola toimi myös SJY:n virallisena sihteerinä 1968-1973.

Enestam Matti

Liityttyään Suomalais-Japanilainen Yhdistykseen toimi ensin yhdistyksen tilintarkastajana, varapuheenjohtaja 1986-1989, 1999-2001, 2003, 2006, 2010 ja 2013, puheenjohtaja 1990-1998 ja 2011, kunniapuheenjohtaja vuodesta 2009. Edelleen hallituksen jäsen.

Helsingissä syntynyt Enestam teki työuransa konttorikonealan maahantuontia harjoittavan perheyritys Enestam Ky:n palveluksessa eri tehtävissä, toimitusjohtajana 1977-2004 ja hallituksen puheenjohtajana 2004-2006.

Vuonna 2002 Enestam on vastaanottanut Japanin valtiolta tunnustuksen ”The Order of the Sacred Treasure, Gold Rays with Neck Ribbon”.

Juvonen Olli

Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry:n hallituksen jäsen vuodesta 2009, puheenjohtaja 2012 – 2017 . Edelleen hallituksen jäsen.

Juvonen valmistui diplomi-insinööriksi Helsingin Teknillisestä Korkeakoulusta (nykyinen Aalto Yliopisto) 1974. Hän kiinnostui Japanista Englantilaisessa koulussa Helsingissä kuunneltuaan koulutovereidensa, silloisen Japanin Suomen suurlähettilään tyttärien kertomuksia Japaniin liittyvistä asioista.

Juvonen on tehnyt työuransa Suomen vientiteollisuuden palveluksessa. Hän on toiminut teollisuussihteerinä Suomen suurlähetystössä Tokiossa vuosina 1981-1986 erityisalueena teollisuusautomaatio, elektroniikka ja japanilainen laatujohtaminen, vuosina 1986-1999 Nokian ja Fiskarsin sekä Combustion Engineering Co Ltd:n johtotehtävissä Japanissa ja muualla Kauko-Idässä. 1999-2001 Juvonen toimi Finpro ry:n palveluksessa Söulissa Etelä-Koreassa ja 2001-2006 Tokiossa Finpron Itä-Aasian aluejohtajana. Juvosella oli useita hallituksien jäsenyyksiä 1989-2016. Hän on edelleen osakkaana eräissä PK-yrityksissä.

Palauttuaan Suomeen Juvonen opiskeli vapaa-ajan harrastuksenaan kulttuuriantropologiaa Helsingin yliopistossa.

Kaila Juha

Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry:n hallituksen varapuheenjohtaja vuosina 1995-1998 ja 2011-2016, puheenjohtaja vuosina 1999-2005, kunniapuheenjohtaja vuodesta 2015. Kaila toimii edelleen aktiivisesti SJY:ssä hallituksen neuvonantajana ja monissa projekteissa.

Helsinkiläissyntyisen Juha Kailan kiinnostus Japaniin ja erityisesti sen taiteisiin heräsi jo lapsena hänen kuunnellessaan isoisänsä hammaslääkäri, jääkäerieversti Auno A. Kailan ihmeellisiä tarinoita Japanista.

Kaila kirjoitti ylioppilaaksi Lauttasaaren yhteiskoulusta, valmistui diplomi-insinööriksi 1975 Teknillisestä Korkeakoulusta (nykyinen Aalto Yliopisto) ja väitteli tekniikan tohtoriksi 1987 samasta oppilaitoksesta.

Työuransa Kaila on tehnyt kansainvälisissä ja kotimaisissa ympäristöteknologian asiantuntija- ja johtotehtävissä sekä opetustehtävissä. Jäätyään eläkkeelle 2013 Aalto Yliopiston jätehuoltotekniikan professorin virasta, Kaila toimii edelleen korkeimmassa hallinto-oikeudessa ympäristöasiantuntijaneuvoksena sekä konsulttina omassa yrityksessään.

Puupiirrostaiteilijana Kaila käyttää perinteistä japanilaista vesiväripuupiirrostekniikkaa. Kailan puupiirrostöitä on nähty myyntinäyttelyissä sekä Suomessa että Japanissa ja monissa SJY:n jäsenlehden kansikuvissa. Kaila on Suomen Chado Urasenke Tankokai ry:n kunniajäsen. Kesäisin Kailan harrastuksena on kullanhuuhdonta valtauksellaan Lapissa.

29.4.2017 Japanin valtio tiedotti myöntäneensä Suomalais-Japanilaisen Yhdistyksen entiselle puheenjohtajalle, entiselle Aalto-yliopiston professorille ja entiselle Lahden keskuksen tutkimusjohtaja Kailalle tunnustuksen ”Nousevan auringon ritarikunnan Kultaiset säteet kaulanauhassa” (The Order of the Rising Sun, Gold Rays with Neck Ribbon) merkittävästä osallistumisesta Japanin ja Suomen välisten ystävällisten suhteiden ja yhteisymmärryksen edistämisessä.

 

Karikoski Väinö Adolf Mathias (s. 9.7.1899 Juankoski, k. 20.4.1958 Helsinki)

Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry:n puheenjohtaja 1955-1956, varapuheenjohtaja 1936-1938 sekä 1957-1958 kuolemaansa saakka.

19-vuotias Karikoski toimi Suomen vapaussodassa joukkueenjohtajana Karjalan Kannaksella 1918 ja pääsi ylioppilaaksi samana vuonna.

Työuransa Karikoski teki Suomen puolustusvoimien vakinaisessa palveluksessa, diplomaattina sekä teollisuuden palveluksessa. Kolmikymppinen everstiluutnantti Karikoski toimi Suomen sotilasasiamiehenä Pariisissa ja Brysselissä 1931-1934. Siviiliuralle hän siirtyi 1936 toimien Suomen Puunjalostusteollisuuuden Työnantajaliiton toimitusjohtajana talvisotaan saakka.

Everstin arvo hänelle myönnettiin 1940. Sodan jälkeen Karikoski toimi Suomen Työnantajain Keskusliiton toimitusjohtajana kuolemaansa saakka.

Karikoski toimi mm. Helsingin kesäolympiakisojen järjestelytoimikunnan pääsihteerinä 1937-1938, SVUL:n puheenjohtajana 1945-1951, Suomen Olympiakomitean valtuuskunnan puheenjohtajana 1947-1953 ja Suomen Olympiakomitean puheenjohtajana 1951-1956.

Mustakallio Martti J. (s. 31.7.1891 Pori, k. 16.12.1968 Teneriffa, Espanja)

Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry:n puheenjohtaja 1958-1968.

Mustakallio kirjoitti ylioppilaaksi 1909, valmistui filosofian maisteriksi 1914, lääketieteen kandidaatiksi 1917, lääketieteen lisensiaatiksi 1925 ja kirurgian tohtoriksi 1944.

Työuransa Mustakallio teki lääkärinä ja Helsingin Yliopiston anatomian apulaisprofessorina.

Nieminen Leo

Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry:n jäsen vuodesta 1967, sihteeri 1974, rahastonhoitaja 1983-1984, puheenjohtaja 1986-1990, varapuheenjohtaja 1990-1991, hallituksen jäsen 1995-1999, kunniajäsen vuodesta 2004.

Nieminen kirjoitti ylioppilaaksi Turun suomalaisesta yhteiskoulusta 1959 ja valmistui valtiotieteen maisteriksi Åbo Akademista 1971.

Nieminen teki työuransa Sanomalehtien oikeustoimittajana Turussa 1961-1967, neuvonantajana Japanin Suomen suurlähetystössä 1967-1975, apulaisosastopäällikkönä, tuotepäällikkönä ja erityistehtävissä 1975-1998 Helsingin Osakepankissa, HOP:n fuusion jälkeen SYP:ssä sekä SYP:n ja KOP:n fuusion jälkeen Meritassa ja Nordeassa, josta jäi eläkkeelle 1998.

29.4.2017 Japanin valtio tiedotti myöntäneensä Suomalais-Japanilaisen Yhdistyksen entiselle puheenjohtajalle Niemiselle tunnustuksen ”Nousevan auringon ritarikunnan Kultaiset säteet kaulanauhassa” (The Order of the Rising Sun, Gold Rays with Neck Ribbon) merkittävästä osallistumisesta Japanin ja Suomen välisten ystävällisten suhteiden ja yhteisymmärryksen edistämisessä.

Ramstedt Gustav John (s. 22.10.1874 Tammisaari, k. 25.11.1950 Helsinki)

Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry:n yksi perustajajäsenistä ja sen enimmäinen puheenjohtaja 1935-1950 kuolemaansa saakka.

Ramstedt pääsi ylioppilaaksi Turun klassisesta lyseosta 1892. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa kreikkaa, latinaa ja hepreaa tavoitteenaan valmistua papiksi mutta pian löysi intohimonsa kielitieteestä ja sanskriitista. Filosofian tohtoriksi hän valmistui 27-vuotiaana vuonna 1901.

Gustav Ramstedtista tuli yksi merkittävimmistä suomalaisista tutkimusmatkailijoista, tiedemiehistä, kulttuurihenkilöistä ja diplomaateista. Hänen monipuolinen ja hämmästyttävä elämäntyönsä on 1940-luvulla dokumentoitu radio-ohjelmasarjan muodossa Yleisradion Elävään arkistoon sekä vuonna 1944 julkaistussa kirjassa ”Seitsemän retkeä Itään 1898-1912 ” ja vuonna 1950 julkaistussa ”Lähettiläänä Nipponissa – muistelmia vuosilta 1919-1929.”  Niklas Kullströmin ja Martti Kaartisen dokumenttielokuva “G.J. Ramstedtin maailma” sai maailman ensi-iltansa Helsinki Documentary Film Festivalin avajaiselokuvana 301.2018.

Kielivirtuoosi Ramstedt määrättiin Suomen viralliseksi asianhoitajaksi Japaniin, Kiinaan ja Siamiin (nykyiseen Thaimaahan) asemapaikkanaan Tokio. Palattuaan Suomeen 1929 Ramstedt jatkoi Helsingin yliopistossa altalaisen kielitieteen professorin virassaan vuoteen 1941 saakka.

Suomalais-Japanilainen yhdistys perusti 1995 Ramstedt rahaston, jonne kerääntyneistä varoista yhdistys jakaa juhlavuosinaan yksi tai kaksi stipendiä suomalaisille nuorille jatko-opiskeluun tai tutkimukseen Japanissa. Ramstedt rahasto saa vastaanottaa lahjoituksia.

Savolainen Arvo V. (s. 3.3.1921 Japanissa, k. 24.1.2009 Helsinki)

Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry:n sihteeri 1959-1968, varapuheenjohtaja 1969-1971, puheenjohtaja 1969-1971 ja 1973-1981, kunniajäsen vuodesta 1982.

Japanissa vietetty lapsuus ja nuoruus antoivat Savolaiselle poikkeuksellisen hyvän Japani-tuntemuksen ja japaninkielen taidon. Näiden taitojen turvin Savolainen toimi mm. Helsingin Olympialaisten Japanin joukkueen olympia-attaseana vuonna 1952.

Arvo Savolaisen vanhemmat muuttivat vuonna 1907 Japaniin, missä toimivat Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen lähetystyöntekijöinä noin 40 vuoden ajan.

Savolainen teki työuransa suomalaisen palokalustoalan yrityksen johtotehtävissä. Vapaa-ajallaan Savolainen harrasti akvarellimaalausta.

Sulamaa Martti (s. 30.5.1910 Pälkäne, k. 1.8.1988 Helsinki)

Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry:n varapuheenjohtaja 1972-1981, puheenjohtaja 1972.

Sulamaa sai kirurgisten tautien erikoislääkärin oikeudet 1941 ja hän väitteli Helsingin Yliopistossa lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1942. Professorin arvonimi hänelle myönnettiin 1965.

Sulamaa aloitti 1936 työuransa lääkärinä Helsingissä Suomen Punaisen Ristin sairaalassa ja Mannerheimin sairaalassa (nykyisin Töölön sairaala). Sodan aikana Sulamaa kehitti sekä polikliinista kirurgiaa että sotakirugiaa ja hänet ylennettiin lääkintämajuriksi 1944.

Sotien jälkeen lastentautiopin professori, arkkiatri ja suomalaisen neuvolajärjestelmän ”isä” Arvo Ylppö pyysi Sulamaan Lastenklinikalle perustetun kirurgisen osaston lääkäriksi.

Maailmanmaineeseen Sulamaa nousi 1960-luvulla kehitettyään menetelmän thalidomidilasten kirurgiseksi hoitamiseksi. Sulamaa nousi thalidomidikirurgiansa ansiosta Japanissa arvostetuksi henkilöksi.

Sulamaan kehittämästä menetelmästä tehtiin globaalisti käytetty opetuselokuva. Ylen Elävässä arkistossa on vuodelta 1967 tallenne ”Parantava veitsi leikkaussalissa”.   Tieteellisten julkaisujen ohella Sulamaa julkaisi 1971 muistelmansa ”Veitsellä ja sydämellä”.

Yamashita (o.s. Päiwiö) Pirkko

Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry:n hallituksen varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen 2002-2005 ja puheenjohtaja 2006-2010, kunniapuheenjohtaja vuodesta 2013, toimii edelleen aktiivisesti hallituksen neuvonantajana ja Kokoro-jäsenlehden toimituskunnassa.

Helsinkiläissyntyinen Pirkko Yamashita (os. Päiwiö) valmistui sosionomiksi Yhteiskunnallisesta Korkeakoulusta (nykyinen Tampereen Yliopisto) 1960.

1962 Yamashita muutti diplomaattipuolisonsa kanssa Japaniin missä hän on asunut neljään otteeseen lähes 20 vuotta vuosina 1962-1999.   Diplomaattipuolisona Yamashita asui seitsemässa eri maassa, joissa kaikissa toimi tiiviisti japanilaisen yhteisön jäsenenä.

Vuodet Japanissa sekä Japanin ulkomaan edustustoissa avasivat Yamashitalle harvinaisen ikkunan japanilaiseen elämään ja kulttuuriin; tavallisen salarimanin perheen arjesta keisarillisen hovin tuhatvuotisiin perinteisiin.

1960- ja1970-luvuilla Yamashita toimi NHK:n (Nippon Hoosoo Kyokai), Radio Japanin suomenkielisen ohjelman toimittajana. Hän on toiminut myös freelance toimittajana ja Suomen Sosiaalidemokraatti lehden kirjeenvaihtajana.

Yamashita on esiintynyt monissa japanilaisissa TV-ohjelmissa kertoen Suomesta. Ylen Elävässä arkistossa on 1960-luvun alussa tehty dokumenttielokuva nuoren Yamashitan perheen elämästä Tokiossa.

Yamashita on Tokiossa toimivan Suomi-Kain perustajajäsen. Suomi-Kai on Japanissa asuvien suomalaisten ja Japaniin avioituneitten suomalaisten tukiyhdistys.

Japanin hallitus tiedotti 3. marraskuuta 2017 myöntäneensä Suomalais-Japanilaisen Yhdistyksen entiselle puheenjohtajalle Yamashitalle tunnustuksen ”Nousevan auringon ritarikunnan Kultaiset säteet kaulanauhassa” (The Order of the Rising Sun, Gold Rays with Neck Ribbon) merkittävästä osallistumisesta Japanin ja Suomen välisten ystävällisten suhteiden ja yhteisymmärryksen edistämisessä.

19.11.2017/SJY/AAK

 

Navigaatio