SUOMI NÄKYVILLÄ JAPANISSA

Runsaat puolitoista vuotta on jo vierähtänyt, kun tulin Pariisista Tokioon. Aika on kulunut nopeasti. Maittemme välillä tapahtuu entistä enemmän. Hyvin paljon on jo sellaista, mistä suurlähetystömme ei välttämättä tule edes tietoiseksi. Tämä osoittaa luonnollisesti, miten laajalla pohjalla Suomi-Japani-suhteet jo ovatkaan.

Finnairin lentojen nopea lisääntyminen 15 viikottaiseen lentoon on yksittäisenä kehityskulkuna ehkä kaikkein merkittävintä, koska sen vaikutus tulee olemaan suuri. Ennen kaikkea turismi lisääntyy molempiin suuntiin. Sillä on kaupallis-taloudellista merkitystä mutta se lisää myös tietoa ja tietoisuutta toinen toisistaan. Suomalaisilla matkailuyrittäjillä on nyt hyvät mahdollisuudet houkutella japanilaisia. Japanilaiset seniorit, joiden määrä lisääntyy nopeasti, matkustavat entistä enemmän ulkomaille niin kuin myös nuoret, jotka lähtevät yksin tai kavereidensa kanssa liikkeelle elämyksiä ja kokemuksia hakemaan shoppailun lisäksi. Suomi näyttää olevan 'cool' erityisesti nuorten japanilaisnaisten keskuudessa, joita Kamome Shokudo- eli Ruokala Lokki-elokuva on vielä lisää innostanut lähtemään tutustumaan Suomeen.

Suomi-Japani-kulttuuriakselilla on hyvin vauhdikasta menoa. Fiskars Village ja Iittalan juhlanäyttelyt olivat eräitä näkyviä tapahtumia viime vuonna. Myös nuorten suomalaisten muotitaiteilijoiden näyttely sekä Paola Suhosen ja Naoto Niidomen muotinäytökset saivat huomiota osakseen vain eräitä mainitakseni. Vuosi 2007 ei varmasti tule jäämään yhtään jälkeen edeltäjästään. Lordi on paraikaa tätä kirjoittaessani Japanin kiertueella konsertoiden Tokiossa, Osakassa ja Nagoyassa. Lähes kaikki suomalaisen heavy metalin tunnetuimmat tähdet käyvät säännöllisesti Japanissa. Musex ja Fimic eli suomalaisen musiikin edistämisorganisaatiot pitävät vuosittaisen promootiotapahtumansa toukokuussa pyrkien lisäämään suomalaisen musiikin esillepääsyä Japanissa, jossa on maailman toiseksi suurimmat musiikkimarkkinat. Suomalainen klassinen musiikkihan on jo pitkään ollut hyvin tunnettua Japanissa. Kuoroja ja oopperalaulajia vierailee myös Suomesta usein täällä. Tänä Jean Sibeliuksen kuoleman 50-vuotismuistojuhlavuonna useat japanilaisorkesterit ovat liikkeellä konsertin muodossa. Sakari Oramon johtaman Radion sinfoniaorkesterin pariviikkoinen vierailu helmikuussa oli luonnollisesti juhlavuoden eräitä kohokohtia mutta jatkoa on vielä tulossa.

Kulttuuripuolella uusia avauksia merkitsee Suomen osallistuminen ensimmäistä kertaa suurille kansainvälisille kirjamessuille heinäkuussa. Tarkoitus on edistää suomalaisen kirjallisuuden kääntämistä ja julkaisemista japanin kielellä. Ei nykyinenkään tilanne huono ole. Yllättävän monta Suomea koskevaa kirjaa on ilmestynyt viime aikoina. Osa on kaunokirjallisuutta ja osa kertoo Suomen yhteiskuntapoliittisista ratkaisuista, varsinkin koulutusjärjestelmästämme. Lastenkirjallisuus on myös hyvin edustettuna. Aika monipuolinen kirjo kaiken kaikkiaan.

Suomikuva monipuolistuu

Korkeakoulu- ja tiedeyhteistyössä on viimeisen vuoden aikana onnistuttu lisäämään konkreettista yhteistyötä japanilaisten ja suomalaisten yliopistojen välillä. Jyväskylän yliopisto on hyvä esimerkki siitä sopiessaan yhteistyöstä Hiroshiman ja Fukuokan kanssa eräiden huippututkimusyksiköiden osalta. Korkeakouluyhteistyön promootio jatkuu ja uskon, että olemme jo paljon pidemmällä vuoden päästä.

Suomen ja Japanin kauppa ja taloudellinen yhteistyö polki paikallaan eikä juuri kehittynyt erityisesti Japanin pitkään jatkuneen laman aikana. Nyt kun Japanin talous on jälleen vakaassa nousussa tilanne on muuttunut. Maaliskuun alussa Helsingissä järjestettyyn Japani-liiketoimintaseminaariin osallistui satakunta henkilöä. Joukossa oli monia yrityksiä, jotka suunnittelivat uutta aloitusta Japanin markkinoilla, joilla kaikki kilpailijatkin jo ovat, mutta joilla edelleen on tilaa hyville tuotteille. Seminaari näytti olleen hyvin ajoitettu ja toimi rohkaisijana Japania vähemmän tunteville juuri niin kuin oli tarkoituskin. Japanin markkinoilla jo menestyksellisesti toimivat yritykset kertoivat kokemuksistaan niille, jotka vasta olivat alkutaipaleella. Suomen vienti ottaa Metson suurten paperikonekauppojen takia joka tapauksessa jonkinlaisen harppauksen eteenpäin. Ilahduttavaa on kuitenkin myös uusien suomalaisyritysten mukaantulo monella alalla: kulutustavaroissa, kuten elintarvikkeissa, tietotekniikassa ja tietoliikenteessä ohjelmistopuolella, jne. Todettakoon erityisesti, että Marimekolla on lokakuussa 2005 otetun uuden alun jälkeen jo kahdeksan myymälää Japanissa ja lisää kuulemma on tulossa, koska markkinat vetävät. Japanilaisyritysten voimakas meno Venäjälle avaa myös lisää yhteistyömahdollisuuksia yrityksille maittemme välillä.

Suomi näkyy lisääntyvästi Japanissa, vaikka kilpailu on kovaa. Täällä ovat läsnä kaikki tunnetut yritykset, brändit ja laatutuotteet. Myös ulkomaista kulttuuria tarjotaan runsain mitoin mitä moninaisimmissa muodoissa. Tuskin olemme kuitenkaan koskaan olleet niin tunnettuja kuin nykyään. Vaikka meidän imagossamme on vielä japanilaisten silmissä ja mielissä eksoottisiakin piirteitä niin selvästi Suomi-kuva on monipuolistunut ja modernisoitunut. Meidän katsotaan olevan hyvä monissa asioissa muihin verrattuna. Siihen on vaikuttanut erityisesti koulutusjärjestelmämme ja kilpailukykymme saamat huippusijoitukset kansainvälissä vertailuissa. Pääministeri Aben hallituksen jatkaessa yhteiskunnan ja talouden uudistuksia Suomen malli kiinnostaa kovasti. Olen itse ja kollegani suurlähetystössä pitäneet jo monta puhetta kyseisistä aiheista ja kiinnostus vain jatkuu. Yliopistot, poliittiset puolueet, parlamentti, yksittäiset poliitikot ja tiedotusvälineet ovat kaikki kiinnostuneita kuulemaan lisää. Tämäntapaisesta julkisdiplomatiasta on muodostunut suurlähetystöni toiminnan painopistealueita. Uskon sen vaikuttavan monin tavoin positiivisesti. Eikä vähiten lisäämällä matkailua Japanista Suomeen. Tilanne on todellakin hyvä, kun meistä ollaan kiinnostuneita. Kaikilla eurooppalaisilla mailla ei suinkaan ole näin asian laita Japanissa.

Lopuksi haluan esittää keväisen tervehdykseni Suomalais-Japanilaisen Yhdistyksen jäsenille ja Kokoron lukijoille. Yhdistyksenne tekee erittäin arvokasta ja hyödyllistä työtä maittemme välisen vuorovaikutuksen ja ymmärryksen lisäämiseksi. Seuraan mielenkiinnolla moninaista toimintaanne Kokoron välityksellä. Toivotan parhainta menestystä tulevalle työllenne.

Tokiossa pääsiäisenä 2007

Jorma Julin

Suurlähettiläs