Genjin tarina

– kirjallisuuden kuvituksia ja kalligrafiaa

Genjin tarinaa pidetään Heian-kauden proosan ja japanilaisen romaanikirjallisuuden merkittävimpänä teoksena. Sen aiheet ovat todellisessa maailmassa ja uudenlainen ihmiskuvaus ja maailmankatsomus avasivat uuden ulottuvuuden kirjallisessa ilmaisussa. Kirjan kirjoittaja MurasakiShikibu ( 970-1015) jäi varhain äidistään orvoksi, mutta isä perehdytti tyttärensä kirjallisuuden klassikoihin ja näin hän kiinnostui kirjallisuudesta. Genjin tarinaa Murasaki Shikibu kirjoitti n. 1000-luvun tienoilla.

Genjin tarinan näyttämö on tuhannen vuoden takainen Kioto, joka silloin oli nimeltään Heiankyô, "Tyynen rauhan pääkaupunki". Keisarin hovi ja hallitus toimivat siellä 790-luvulta 1860-luvun lopulle, vaikka Heian-kautena tunnettu ajanjakso päättyi 1185, kun poliittinen valta siirtyi hovilta sotilashallitukselle.

Heian-kausi oli taiteiden kukoistuksen aikaa. Hovissa harrastettiin kaikkia taidelajeja, kuvataiteita, kalligrafiaa, musiikkia, kirjallisuutta ja näyttämötaiteita. Hovissa pidettiin juhlia ja taidenäyttelyitä, runokilpailuja ja keskustelutilaisuuksia. Hoviväki eli loisteliasta elämää toisin kuin rahvas; niinpä myös pukeutuminen ja kaikenlainen esteettisyys näkyi hoviväen elämässä, jonka pääasiallinen ajanvietto oli seurustelu.

Genjin tarina koostuu kaikkiaan 54 luvusta, jotka voidaan jakaa Hikaru Genjin elämäntarinan kertovaan alkuosaan ja hänen poikansa Kaorun elämästä kertovaan loppuosaan. Kalligrafisen kertovan osan lisäksi tarina kuvitettiin jo varhain e-maki-kuvakääröiksi. Näissä tarina eteni pitkittäissuunnassa yamato-e -tyyliin maalattuna. Yamato-e eli japanilainen maalaustyyli erottui kiinalaisesta ja kehittyi juuri Heian-kaudella, jolloin elettiin kansallisen kukoistuksen aikaa ja etsittiin tietoisesti aitoa japanilaista ilmaisutapaa. Genjin tarina edustaa hovin hienostunutta ilmaisua ja on erinomainen lähde tuon ajan taiteiden ja japanilaisen estetiikan tutkimiseen.

Näyttelyssä ovat esillä Ranuan Japanitalon vuonna 2004 lahjoituksena saamat e-maki -kuvakääröistä tehdyt painoteokset, joiden aiheena on Genjin tarina. Niiden lisäksi esillä on Japanitalon kai-awase -kokoelma, jossa Genjin tarina on maalattu simpukankuoriin. Kai-awase on samalla eräänlainen muistipeli, jossa pelaajan tulee tunnistaa oikea luku Genjin tarinan 54 luvusta.

Näyttely on osa ”EU-Japan 2005 – People to People Exchanges” teemavuoden virallista ohjelmaa.

Näyttely on ollut esillä Rovaniemen taidemuseossa 1.4-29.6.2005, kesän ajan Japanitalossa Simojärvellä sekä nyt kulttuurikeskus Caisassa.

- Tuija Seppänen

tuija.seppanen@artslap.fi