Miekan tiellä – kendo, jodo, iaido Miekkailijat Helsingin Kendoseura Ki-Ken-Tai-Icchistä, Helsingin yliopiston Kendoseurasta ja Tapanilan Erä-Ken-Kaista esittelivät Caisassa 26.10. taitojaan kolmessa japanilaisessa miekkailulajissa: kendossa, jodossa ja iaidossa. Nämä kolme lajia liittyvät kehitykseltään kiinteästi toisiinsa ja niitä harjoitellaan Suomen kendoseurojen keskusliiton alaisuudessa. Näytöksessä esiintyi 14 hengen ryhmä, jossa oli naisten ja miesten maajoukkueiden edustajia sekä kuusi 9-17-vuotiasta junioria. Ryhmä aloitti esittelemällä iaido-, jodo- ja kendo-kataa. Katat ovat kaikille budolajeille ominaisia, ennalta sovittuja liikekoreografioita, joiden tarkoitus on harjoitella jotakin tiettyä liikettä tai tekniikkaa. Iaidon ja jodon harjoittelu perustuu täysin kataan, mutta kendossa harjoitellaan myös spontaania toimintaa. Iaidossa kataa tehdään yksin ja oikean kaltaisella miekalla ja tarkoituksena on tappaa vastustaja mielikuvien tasolla. Jodossa harjoitellaan parin kanssa metrisellä kepillä miekkailijaa vastaan. Tarkoituksena ei ole tappaa miekkailevaa vastustajaa, vaan saattaa tämä puolustuskyvyttömäksi. Kendossa katan tarkoitus on harjoitella parin kanssa erilaisia tekniikoita ja tilanteita, joita bambumiekoin harjoitellussa kendossa tulee eteen.
Katan jälkeen olivat vuorossa kendojuniorit, jotka demonstroivat kendon peruslyöntejä bambumiekalla oikeaa vastustajaa vastaan täydellä vauhdilla. Tämän jälkeen samaiset juniorit esittivät hieman vauhdikkaampia harjoituksia, kuten uchikomia ja kiri-kaeshia, joissa molemmissa tehdään pidempiä lyöntisarjoja. Juniorien jälkeen maajoukkueen jäsenet esittelivät monimutkaisempia tekniikoita. Esityksessä nähtiin myös kolme näytösottelua. Kendo on pikkuhiljaa saavuttanut suosiota ja kasvattanut harrastajamääriään Suomessa. Uudemmat tulokkaat iaido ja jodo ovat Suomessa vielä pienempiä lajeja, mutta nekin ovat kasvattaneet harrastajamääriään. Kohta 20-vuotiaan Suomen kendoseurojen keskusliiton jäsenmäärä pyörii 700 hengen tienoilla, mihin on laskettu mukaan myös iaidon ja jodon harrastajat (ks. myös Jäsenlehti 4/2004 jossa Mikko E. Salonen kertoo kendo-harrastuksestaan). Suomen kendoseurojen keskusliiton toiminta on hyvin kansainvälistä: sen lisäksi, että Suomeen saapuu säännöllisesti opettajia Japanista ja Euroopasta, paikallisten harrastajien joukossa on mm. brittejä, korealaisia, venäläisiä, virolaisia ja saksalaisia. Kendoa voi harrastaa vauvasta vaariin. Iaido ja jodo vaativat muotonsa takia enemmän keskittymistä, joten ne eivät sovi aivan perheen pienimmille. Nuorimmat kendo-harrastajat Suomessa ovat 6-vuotiaita ja vanhimmat ovat aloittaneet yli 50-vuotiaina. Maajoukkuetasolla treenataan joskus lujempaakin ja junioreille on omia harjoituksia. Tästä huolimatta kaikki, niin lapset kuin aikuiset, miehet kuin naiset voivat harjoitella kendoa yhdessä. Juuri yhdessä tekeminen tasosta, iästä ja koosta riippumatta on olennainen osa japanilaista miekkailua. Suomen kendoseurojen keskusliitto ja Helsingin kendoseurat omasta puolestaan onnittelevat Suomalais-Japanilaista Yhdistystä sen 70-vuotisjuhlavuonna! - Heini Inkinen Kuvat: Pirkko Yamashita Lisätietoja: www.kendoliitto.net www.kendohelsinki.org

Miekan tiellä – kendo, jodo, iaido

Miekkailijat Helsingin Kendoseura Ki-Ken-Tai-Icchistä, Helsingin yliopiston Kendoseurasta ja Tapanilan Erä-Ken-Kaista esittelivät Caisassa 26.10. taitojaan kolmessa japanilaisessa miekkailulajissa: kendossa, jodossa ja iaidossa. Nämä kolme lajia liittyvät kehitykseltään kiinteästi toisiinsa ja niitä harjoitellaan Suomen kendoseurojen keskusliiton alaisuudessa.

Näytöksessä esiintyi 14 hengen ryhmä, jossa oli naisten ja miesten maajoukkueiden edustajia sekä kuusi 9-17-vuotiasta junioria. Ryhmä aloitti esittelemällä iaido-, jodo- ja kendo-kataa.

Katat ovat kaikille budolajeille ominaisia, ennalta sovittuja liikekoreografioita, joiden tarkoitus on harjoitella jotakin tiettyä liikettä tai tekniikkaa. Iaidon ja jodon harjoittelu perustuu täysin kataan, mutta kendossa harjoitellaan myös spontaania toimintaa.

Iaidossa kataa tehdään yksin ja oikean kaltaisella miekalla ja tarkoituksena on tappaa vastustaja mielikuvien tasolla.

Jodossa harjoitellaan parin kanssa metrisellä kepillä miekkailijaa vastaan. Tarkoituksena ei ole tappaa miekkailevaa vastustajaa, vaan saattaa tämä puolustuskyvyttömäksi.

Kendossa katan tarkoitus on harjoitella parin kanssa erilaisia tekniikoita ja tilanteita, joita bambumiekoin harjoitellussa kendossa tulee eteen.

Katan jälkeen olivat vuorossa kendojuniorit, jotka demonstroivat kendon peruslyöntejä bambumiekalla oikeaa vastustajaa vastaan täydellä vauhdilla. Tämän jälkeen samaiset juniorit esittivät hieman vauhdikkaampia harjoituksia, kuten uchikomia ja kiri-kaeshia, joissa molemmissa tehdään pidempiä lyöntisarjoja.

Juniorien jälkeen maajoukkueen jäsenet esittelivät monimutkaisempia tekniikoita. Esityksessä nähtiin myös kolme näytösottelua.

Kendo on pikkuhiljaa saavuttanut suosiota ja kasvattanut harrastajamääriään Suomessa. Uudemmat tulokkaat iaido ja jodo ovat Suomessa vielä pienempiä lajeja, mutta nekin ovat kasvattaneet harrastajamääriään. Kohta 20-vuotiaan Suomen kendoseurojen keskusliiton jäsenmäärä pyörii 700 hengen tienoilla, mihin on laskettu mukaan myös iaidon ja jodon harrastajat (ks. myös Jäsenlehti 4/2004 jossa Mikko E. Salonen kertoo kendo-harrastuksestaan).

Suomen kendoseurojen keskusliiton toiminta on hyvin kansainvälistä: sen lisäksi, että Suomeen saapuu säännöllisesti opettajia Japanista ja Euroopasta, paikallisten harrastajien joukossa on mm. brittejä, korealaisia, venäläisiä, virolaisia ja saksalaisia.

Kendoa voi harrastaa vauvasta vaariin. Iaido ja jodo vaativat muotonsa takia enemmän keskittymistä, joten ne eivät sovi aivan perheen pienimmille. Nuorimmat kendo-harrastajat Suomessa ovat 6-vuotiaita ja vanhimmat ovat aloittaneet yli 50-vuotiaina. Maajoukkuetasolla treenataan joskus lujempaakin ja junioreille on omia harjoituksia. Tästä huolimatta kaikki, niin lapset kuin aikuiset, miehet kuin naiset voivat harjoitella kendoa yhdessä. Juuri yhdessä tekeminen tasosta, iästä ja koosta riippumatta on olennainen osa japanilaista miekkailua.

Suomen kendoseurojen keskusliitto ja Helsingin kendoseurat omasta puolestaan onnittelevat Suomalais-Japanilaista Yhdistystä sen 70-vuotisjuhlavuonna!
- Heini Inkinen
Kuvat: Pirkko Yamashita

Lisätietoja:
www.kendoliitto.net
www.kendohelsinki.org